Kumpikin bussi Njombeen päin (vaihto oli Makambakossa) oli aivan täynnä, ensimmäisessä laskimme 30 istumapaikkaa, 46 ihmistä ja yksi kana. Istuin todella hikisissä tunnelmissa Ellun ja jonkun paikallisen välissä, koko ajan vain tiivistettiin lisää ja lisää. Mutta fiilis oli ainakin paljon aidommasta Afrikasta, kuin jos olisimme menneet ilmastoidulla taksilla.
Perillä Njombessa pääsimme itse asiaan, eli hotelliin. Matkan motiivina siis oli lähinnä vähän päästä irti arjesta ja syödä ja juoda hyvin. Olimme pienessä hotellissa, joka oli ihan siisti lukuunottamatta vessan homeista kattoa... Hotellissa oli myös paljon amerikkalaisia vapaaehtoisia kuuman suihkun, baarin ja ruuan perässä, eli ei edes ollut mitenkään noloa vain istuskella hotellin terdellä skypettämässä.
Siellä sitten istuttiin iltaa muutaman jenkin kanssa baarissa, ja seuraavana päivänä käytiin tutustumassa Njomben kaupunkiin edes vähän. Paljon myös chillailtiin hotellilla, jossa tosiaan netti toimi todella hyvin! :)
Sunnuntaina sitten tavattiin suomalais-tansanialaisessa perheessä au pairina oleva Jenni, joka näytti meille kaupunkia ja jonka kanssa kävimme syömässä. Kolmen maissa hypättiin Ellan kanssa Makambakoon menevään bussiin (Lincolnia ei siis nähty perjantain jälkeen) ja matkustettiin takaisin Ilembulaan. Ihana pikku hotelliloma!
Ella ja Jenni
Loppuun vielä dalladallailun plussat ja miinukset:
Plussat :
-hinta
-tunnelma
Miinukset:
-odottaminen
-änkeminen
-tunkeminen
-vaarallisuus (ylinopeus)
-epäkäytännöllisyys
-hitaus
-epävarmuus
Mutta hei, halvalla päästiin tunnelmaan.
-heli
Ps. Vielä lisää paikalliseen fiilikseen, ihan kuin dalladalloissa ja kitengeissä ei olisi tarpeeksi totuttelemista:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti