Kun tekisi mieli vain antaa periksi.

Kymmeniä ja taas kymmeniä (menin sekaisin laskuissa ajat sitten, jossain 45 lähetetyn viestin kohdalla) sähköposteja ympäri Suomea ja Tansaniaa, Ruotsiinkin. Tunteita herättävät FB-keskustelut ties kuinka monen eri ihmisen kanssa.  ”Tanzania visa”- googlettelua, yhteydenotto Suomen suurlähetystöön Dariin ja Tansanian suurlähetystöön Tukholmaan. Vastauksen odottelua, pettymystä, kun sitä ei koskaan tule. Ylimääräisiä kustannuksia, byrokratiaa. Muistutussähköposteja.

”Hi, have you been busy? Still waiting for your answer.”

Epätoivoa. Ahdistus. Ei tästä tule mitään, en ikinä pääse lähtemään. Pettymyksiä. Aikataulutusta. Listoja. Pettymyksiä. Ahdistus.

Jos en haluaisi niin paljon lähteä, tämä olisi jo monta kertaa jäänyt kesken. Olisin luovuttanut. Ihan sama, pitäköön maansa, byrokratiansa ja orponsa. Miksi minun maahantuloni täytyy tehdä niin hankalaksi? 

yksi rakkaistani

Ja sitten painan päälle kännykkäni, ja pieni rakas McDonald katsoo minua näytöltä. Muistan taas, mitä olen tekemässä. Ja miksi jaksan nämä viisumitaistelut ja sähköpostirumbat.  Koska tämä on minun unelmani, on aina ollut. Tämä on se, mitä ihan oikeasti haluan tehdä. Haluan nähdä taas pienet orporaukat ja nähdä, mitä he ovat oppineet, mitä heille kuuluu.
Osaako McDonald jo kävellä? Ovatko Anna ja Weema päässeet jo kotiin, toivottavasti? Entä Adela, ei kai ihan vielä? Nauraako Elia yhä kaikelle? Nukahtaako Joshua edelleen syliini, hermostuuko Gabriel väsyessään? Mitä kuuluu Lukalle, onko hänellä kovia tuskia? Ja haluan oppia tuntemaan Hekiman, joka viimeksi oli vielä niin pieni. Puhumattakaan niistä pienistä, joita orpolassa varmastikin jo on, joita en ole vielä tavannutkaan.

 Haluan pitää sylissä lapsia, joita ei pidetä sylissä. Haluan kertoa heille, että rakastan heitä. Haluan, että edes pienen hetken edes yksi lapsi tuntee olevansa rakastettu, tietää, että maailma ei olekaan vain paikka, jossa pieni ja avuton hylätään, jätetään selviytymään, ohitetaan. Haluan. Ja aion.

-Heli

PS. Nyt homma jo etenee, ja viisumiasia on jo ”selvinnyt”.Lennot varattu, sähköposti hiljentynyt ja asiat järjestyksessä. Melkein nyt ainakin. Luvassa on kyllä tässä lähiaikoina sellainen ”selventävä” postaus, mikäli osaan näitä asioita selventää, kun ne eivät itsellenikään ole täysin selviä….